Jumppahommia ja aurinkoinen päivä Vaasassa
Merilinin kanssa on tehty jumppahommia tasapainotyynyllä ja erilaisilla alustoilla jo pitkään, sillä vilkkaan luonteensa vuoksi jumppailu on hyvää treeniä myös Merilinin pääkopalle. Ensimmäiset tasapainoiluohjeet ja treenit saatiin aikoinaan Nepparin fysioterapeutilta, jolta lähdettiin hakemaan Merilinille treenausohjeita. Näyttelyrintamalla Merilin tulee esiintymään tänä vuonna harvakseltaan ja tämän vuoden ensimmäinen ja toiseksi viimeinen Suomen näyttely oli Vaasa Kv, jonne faaraokoiria arvostelemaan saapui Kurt Nilsson.
Koiran jumppaaminen ja kehonhallinnan kehittäminen on kivaa puuhaa ja Merilin onkin viimeisen puolen vuoden aikana kehittynyt valtavasti kehonhallinnaltaan. Tasapainotyynyä apuna käyttäen kehonhallinta on kehittynyt kovaa vauhtia ja tällä hetkellä treenataan erilaisia alustoja ja opetellaan venyttelyn saloja. Kehonhallinta ja kunnossa pito on tärkeää niin ihmiselle kuin koirallekin ja uskon, että hyvin huollettu ja pidettu keho säilyy pitkään toimintakykyisenä.
Verkosta löytyy jo useampi koirajumppareita, jotka neuvovat ja ohjaavat koiran jumppaamisen kanssa. Koronavuosien mukana tuomat verkkokurssit ovat suosittuja myös koirajumppareiden osalta ja tällaisia on suunnitelmissa Merilinillekin tälle kevättä. Jumppaamisen ohella on pyöräilty ahkerasti aina kun kelit ovat sallineet ja vapaana metsässä juokseminenkin onnistuu, kiitos koirametsien! Merilinin paras kaveri koirametsähommiin on Sagan lisäksi, Halima saluki, jonka kanssa koirametsässä kurvaillaankin kerran kuukaudessa. Onko olemassa parempaa ajanvietettä kuin istua tulilla aidatulla metsäalueella samalla kun koirat saavat juosta ja leikkiä turvallisella alueella! Ihan superkivaa ajanvietettä.
Näyttelypuolella on tulossa meille tauko. Suomessa Merilin tullaan näkemään enää yhdessä näyttelyssä, tämän jälkeen siirrytään metsälenkkeilyhommien ja pyöräilyn pariin. Rallytoko on pienesti haaveena, josko kesällä kävisi alkeiskurssin ja kokeilisi uutta aluevaltausta Merilinin kanssa. Ehkä näyttelyihin palataan joskus vielä, mutta tällä hetkellä tunnen että tauko minulle hihnan toisessa päässä on paikallaan. Ensimmäinen Suomen näyttely oli Vaasassa, jossa kehässä kävi 4 faaraokoiraa. Ainoastaan yksi faarao sai sa:n, muut saivat tyytyä ei sa:n arvoinen tulokseen. Merilin oli valioluokan toinen sileällä laatuluokalla erinomainen. Rakenne, etuosa, pää ja ilme sekä selän vahvuus oli kunnossa, liikkeet eivät, oli tuomio tällä kertaa Vaasan tuomarilta.
Vaasassa on aina kiva käydä, sillä näyttely on hyvin järjestetty ja kehän pohjat eivät ole liukkaita vaikka ollaan hallinäyttelyssä. Tänä vuonna sääkin suosi ja saatiin nauttia aurinkoisesta säästä koko viikonloppu. Näyttelypaikan ympäristössä on kivoja lenkkeilymaastoja ja sielläpä viihdyttiinkin Merilinin kanssa pitkät tovit sekä ennen että jälkeen kehän. Näyttelypaikalla oli myös mahdollisuus kuvauttaa koiransa valokuvauspisteessä ja Merilinistä napattiinkin pari kivaa pääkuvaa, joiden saapumista odotellaan parhaillaan. Kehästä saatiin myös pari kivaa kuvaa muistoksi.Ihan mahtavaa, että nykyään on kuvaajia näyttelyissä paikalla ottamassa ammattitason kuvia koirista. Siinä kohtaa näyttelytoiminta on mennyt hurjasti eteenpäin ja kuvat ilahduttavat varmasti monia koiranomistajia kuvamuistoina vuosia eteenpäin. Kiitos ja kumarrus kaikille valokuvaajille, jotka jaksavat kiertää näyttelyitä koiria kuvaten - teette arvokasta työtä, joka ilahduttaa monien koiraharrastajien mieltä!
Nyt odotellaan kevään saapumista ja metsäpolkujen aukeamista. Metsäpolut kutsuvat:)
