Joki ei jäädy koskaan - vai jäätyykö?

Aurinkoinen päivä kutsui koko porukan joen jäälle ihailemaan talvimaisemaa ja samalla oli loistava tilaisuus harjoitella Merilinin kanssa luoksetuloa. 

Nähtyäni joen jäällä hiihtäjien jäljet ja pari kelkan jälkeä totesin, että jäässä on, nyt lähettiin! Matkaa Oulujoen jäälle on kilometrin verran, joten jääretki oli helppo liittää päivän hihnalenkkiin. Kännykällä sain napattua muutamia kivoja kuviakin nuoren neidin hepuleista joen jäällä!

Ilo ja riemu oli ylimmillään kun oli tilaa ympärillä juosta! Luoksetulo harjoittelusta tuli myös osittain luopumistreeniä, sillä kohdallemme osui pari hiihtäjää, joiden tekniikkaan Merilin olisi halunnut tutustua tarkemmin. Oli ihan uskomattoman hieno tunne, kun vihellyksellä ja nimi-kutsulla Merilin kääntyi täydessä vauhdissa takaisin minun luokseni lumi pöllyten ympärillään.  Se ei ole itsestään selvää, että saaliikseen tai kohteekseen jonkun otettuaan faarao keskeyttää matkansa ja  rientää omistajansa luo. Merilin sen teki eilen ja moneen otteeseen,joten jääreissu oli monella tapaa onnistunut. 

Kännykän kamerakin pysyi yllättävän hyvin perässä, vaikka kohteena oli tuulen nopea Merilin:) Lisää kuvia jääretkeltä löytyy instagramista: https://www.instagram.com/farkkuneidot/