Farkkushow 2024
Farkkushow 2024 järjestettiin tänä vuonna Riihimäellä ja tuomarina toimi Vaskurs kennelistä tunnettu Jenny Hall, Ruotsista. Koiria oli ilmoitettu 19 ja paikalla faaraoita oli 17 - uroksia 6 kappaletta ja narttuja 11 kappaletta. Minulle henkilökohtaisesti kyseessä oli 10. farkkushow ja Merilinille tämä oli neljäs. Farkkushow on rotuyhdistyksen järjestemä epävirallinen erikoisnäyttely faaraokoirille ja ibizanpodencoille ja monelle harrastajalle kesän kohokohta, sillä Farkkushowssa on yleensä esillä suuret määrät hörökorvaisia.
Merilin oli mukana valioluokassa, johon oli ilmoittautunut 6 valionarttua. Kisa käytiin helteisessä säässä, lämpötila hipoi 27 astetta iltapäivästä kun faaraokehä pyörähti käyntiin. Helle veti skeä handlerit että koirat hieman veteläksi mutta niin vain saatiin kehät loppuun ja koirat laitettua tuomarin mukaiseen järjestykseen. Merilin sijoittui luokassaan toiseksi ja pääsi 11 nartun joukosta mukaan paras narttu kilpailuun, jossa toinen sija oli hänen loppusijoituksensa. Lisäkilpailuissa parhaat liikkeet ja paras pää ja ilme jäätiin ilman palkintoa tällä kertaa mutta mukana oltiin ja keikuttiin!
" Utmärkt huvd och uttryck. Parallel i sina rörelser. Bra vinklar bak och fram. Bra fram. Fina sidor rörelser. Några vita hår på svansen. Fina ögön. "
- Jenny Hall, kennel Vaskurs-
Paras narttukisasta talteen jäi kaksi videota, jossa ensimmäisessä on mukana koko 11 nartun poppoo josta Jenny valitsi viisi koiraa jatkoon. Epävirallisessa erkkarissa sijoitetaan viisi narttua ja urosta. Toinen video on sitten näistä viidestä valikoidusta, loppusijoituksiin ulottuva video. Ihanaa kun sai nämä hetket talteen! Videolla Merilin esiintyy puna-valkoisiin pukeutuneen allekirjoittaneen keikkuessa narun toisessa päässä.
Helteessä juokseminen otti lujille ja sekä koirat että handlerit läähättivät palkintopalleilla:) Omalla kohdallani polvien nivelrikko lisäsi vielä yhden momentin verran juoksemiseen haastetta ja videolta huomasinkin, että onnun toista jalkaani. Pitää jatkossa ottaa reilummin kipulääkettä jo etukäteen ennen kehää, että pystyy handlaamaan koiran kunnolla. Kehässähän kipua ei välttämättä huomaa ellei kipu ole jo infernaalinen ( mitä se oli seuraavana päivänä, auts!). Onneksi kehä oli nurmipohjalla joka on sekä koirille että jalkavaivaisille handlereille armollisempi kuin betonilattia.
Päivä meni nopeasti ja aamun matkustamisen jäljiltä olikin ihana nukahtaa illalla Merilin kainalossa nukkumaan. Viikonlopun ohjelmassa olisi vielä kaksi näyttelyä riihimäellä - Merilinillä ja minulla tosin vapaapäivä lauantaina ja vasta sunnuntaina kehä seuraavan kerran. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin eikä Meriliniä enää nähty kehässä tällä reissulla, sillä lauantain ja sunnuntain välinsenä yönä juostiin koko yö ripuloimassa ja aamulla siirryttiin näyttleypaikan sijaan eläinlääkäriin tsekkaamaan tilanteen vakavuus. Onneksi kyseessä ei ollut mitään vakavampaa ja saatiin matkustuslupa kohti Oulua kera lääkkeiden. Kotimatka sujui ilman vahinkoja ja kun auton nokka kaarsi illalla kotipihaan klo 21, oli jälleen ohjelmassa nukkumista Merilin kainalossa:)
Näyttelyreissut ovat melko raskaita retkiä, sillä usein se tietää täältä pohjoisesta aamuyöllä starttaamista ja pitkää ajomatkaa. Edellisenä yönä usein yöuni jää lyhyeksi ja se näkyy näyttelypaikalla ainakin minun kohdallani tyhjänä eteenpäin tuijottavana katseena ja saattaapa ymmärryksessäkin olla joskus pieni viive:) . Silti reissuun on kiva lähteä, etenkin nyt kun olemme vähentäneet Merilinin kanssa kehässä käyntiä reilusti. Jatkossakin meihin törmää enemmän kotimetsissä kuin kehissä mutta muutamia pyrähdyksiä kehiin tullaan tekemään harkitusti ja valikoidusti.
Farkkushow 2025 on kuitenkin ainakin tällä hetkellä mukana suunnitelmissa: Täytyyhän sitä käydä erkkarissa pyörähtämässä jos jossain käy.